Mapu-mei he-ngalu:
Ko e Tohi 'o Eseta
Ne hoko ‘i he ngaahi ‘aho ‘o Ehasivelo—ko e Ehasivelo ia ne pule/tu’i mei Initia ki Itiopea, ko e vahefonua ‘e teau uofulu-mä-fitu. 2 ‘I he ngaahi ‘aho ko ia, lolotonga ‘oku ‘afio ‘a Tu’i Ehasivelo ‘i he taloni fakatu’i na’e ‘i Susani Lotokolo, 3 ‘i he ua ta’u ‘ene pule, na’a ne fai ha katoanga ki he’ene kau taki mo hono kau lahi—ko e kau pule ‘o Pesia mo Mitia, ‘a e nopele mo e kovana ‘o hono ngaahi vahefonua. 4 Na’a ne faka’ali’ali ‘a e koloa hono pule’anga mo e fakangeingei hono tu’unga ‘i ha ngaahi ‘aho lahi, ko e ‘aho ‘e teau ma valungofulu. 5 Hili ia na’e fai ‘e he tu’i ha katoanga mo’o e kakai kotoa ne ‘iloa ‘i Susani Lotokolo, ma’olunga mo e ma’ulalo fakatou’osi, ‘o ‘aho fitu ‘i he loto’ä ‘o e ngoue ‘i he palasi ‘o e tu’i. 6 {...} ko e tupenu hina mo e longa lanulangi ne hapai ‘aki e afo lineni mahu’inga mo e longa kula-fakapöpö’uli ki he toka siliva ‘i he pou alapasita; ‘i ai moni sofa koula mo siliva he faliki mapeli, alapasita, fonofono tofe koloa. 7 Ne tufa e uaine fakatu’i ‘i he ngaahi he ipu koula mo e inu’anga faka’ofo’ofa, ‘o ngana mo ha tu’i. 8 Ko e tu’utu’uni ‘o e inu, "‘Ikai ha fakangatangata!" He na’e tu’utu’uni ‘e he tu’i ki he kau ngäue hono fale ke fai e loto ‘o e taha kotoa. 9 Pehë foki, na’e fai ‘e Kuini Vasitai ha katoanga ma’a e kau fefine ‘i he fale fakatu’i na’e ‘o Tu’i Ehasivelo.
10 ‘I he ‘aho hono fitu, kuo lelei e loto ‘o e tu’i ‘i he uaine, na’a ne fekau ‘a Mehumani, Piseta, Haapona, Piketa, mo Apaketa, Setaa, mo Kaakasa, ko e fitu’i iunoke ne tauhi ‘a Tu’i Ehasivelo, 11 ke ‘omai ‘a Vasitai ko e kuini ki he ‘afio ‘a e tu’i kuo ne tui ha kalauni, ke faka’ali’ali hono hoihoifua ki he kakai mo e kau taki; he ko e fefine faka’ofo’ofa ia ke siofia. 12 Kae fakafisi ‘a Kuini Vasitai ke ha’u ‘o hange ko e fekau ‘a e tu’i ne ‘oatu ‘i he kau iunoke. Na’e tuputamaki lahi ‘a e tu’i, pea kakaha hono houhau ‘i hono loto.
13
Pea pehë ‘e he tu’i ki he kau poto ne ‘ilo ‘a e ngaahi fa’unga—he ‘oku anga maheni e tu’i ke kumi fakahinohino meiate kinautolu ‘ilo ‘a e tu’utu’uni mo e fakamaau. 14 Ko e kau fale’i väofi mo ia ko Kaasena, Setali, Atemata, Tasisi, Melesi, Maasena, mo Memukani, ko e fitu’i ‘eiki Pesia mo Mitiani ne ‘atä ki he ‘afio fakatu’i pea na’a nau mu’omu’a he pule’anga.—15 "Fakatatau ki he lao ko e hä ‘e fai kia Kuini Vasitai he na’e ‘ikai te ne tali e fekau ‘a Tu’i Ehasivelo ne ‘ave ‘i he kau iunoke?"16
Pea tali ‘e Memukami ‘i he ‘afio ‘a e tu’i mo e hou’eiki, "‘Oku ‘ikai ko e tu’i pe kuo halaki ‘e Vasitai ko e kuini, ka ki he kau kau taki kotoa mo e kakai kotoa ‘oku ‘i he ngaahi vahefonua ‘o Tu’i Ehasivelo. 17 He ko e angafai ‘a e kuini ‘e tupu ai ha fehi’a ‘a e ngaahi uaifi kotoa ki honau husepaniti, ‘i ha’ana tokanga’i na’e fekau ‘e Tu’i Ehasivelo tëtë ke ‘omi ‘a Vasitai ko e kuini ki he’ene ‘afio, ka na’e ‘ikai te ne ha’u. 18 Ko e ‘aho ni pë ‘oku pehë ‘e he hou’eiki fefine ‘o Pesia mo Mitia, ‘a ë kuo ‘ilo’i e angafai ‘a e kuini, te nau lave ki ai ki he hou’eiki kotoa ‘a e tu’i, pea ‘e tapupu ‘a e tukulalo mo e taukae.19
‘Oka lelei ki he ‘afiona, fai ‘e he feitu’u na ha fekau fakatu’i, ‘o hiki ki he lao ‘o Pesia mo Mitia, koe’uhi ke ‘oua na’a liua, ke ta’ofi ‘a Vasitai mei he taka he ‘ao ‘o Tu’i Ehasivelo. Ke tuku ‘e he ‘afiona hono tu’unga fakakuini ki ha taha ‘oku taau ange ‘iate ia. 20 ‘E ma’ave’ave e ‘a e tu’utu’uni kuo ke feia ‘i he kotoa ho pule’anga, neongo ‘ene fu’u mafola; pea ‘e toki faka’apa’apa ‘a e fefine kotoa ki hono husepaniti, ‘a e ma’olunga mo e ma’ulalo."21
Na’e lelei ‘a e me’a ni ki he tu’i mo e hou’eiki, pea fai ‘e he tu’i ki he fale’i ‘a Memukami. 22 Ne ‘ave e fekau ki he ngaahi vahefonua kotoa ‘o e tu’i, ki he vahefonua mo ‘ene tohinima pea ki he fa’ahinga kakai mo ‘enau lea, ke fai tu’utu’uni ‘a e tangata kotoa ‘i hono fale pea ke ke takitaha lea ‘i he lea hono kakai.2 Hili e ngaahi me’a ni, kuo tolona e houhau ‘o Tu’i Ehasivelo, na’a ne manatu’i ‘a Vasitai mo e me’a na’a ne fai pehë ki he tu’utu’uni kau kiate ia. 2 Na’e pehë ‘e he kau tama na’e tauhi ‘a e tu’i´, "Tuku ke kumi mai hani taaupo’ou hoihoiufua ma’a e ‘afiona. 3 Ke fokotu’u ‘e he tu’i ha kau ofisa he ngaahi vahefonua kotoa ‘o hono pule’anga ke tanaki mai ‘a e kau taaupo’ou hoihoifua kotoa ki Susani Lotokolo, ki he fale sinifu ‘oku pule’i ‘e Hekai, ko e iunoke ‘a e tu’i, mo e tauhi ‘o e kau fefine. Ke ‘oange hanau me’a teuteu. 4 Ko e taaupo’ou ‘e lelei ki he ‘afio ‘a e tu’i, tuku ia ke kuini ‘o fetongi ‘a Vasitai. Ne lelei e me’a ni ki he ‘afio ‘a e tu’i, pea ne fai ki ai.
5
Na’e ai ha motu’a Siu ‘i Susani Lotokolo, ko hono hingoa ko Motekiai—foha ‘o Siaili, foha ‘o Simi, foha ‘o Kisi, ko e motu’a Penisimani. 6 ‘a ia ne fakahë’i mei Selusalema fakataha mo e kau fakahë ne kau ai ‘a Sekonaia ko e tu’i Siuta, ‘a ë ne fetuku ‘e Nepakanesa ko e tu’i Papilone.—7 Na’a ne pusiaki ‘a Haatasa, ko Eseta ia, tama e tokoua ‘ene tamai, he na’e ‘ikai ha’ane tamai pe fa’ë. Ko e ta’ahine sino lelei mo faka’ofo’ofa; ‘i he pekia ‘ene tamai mo ‘ene fa’ë, na’e ohi ia ‘e Motekiai ko ‘ene tama.8
‘I he talaki e fekau ‘a e tu’i mo ‘ene tu’utu’uni, pea kuo tanaki mai e kau ta’ahine tokolahi ki Susani Lotokolo ki he pule ‘a Hekai, na’e ‘ave mo Eseta ki he fale ‘o e tu’i ki he pule ‘a Hekai ko e tauhi ‘o e kau sinifu. 9 Na’e lelei ki ai ‘a e ta’ahine, ‘o ne ma’u ‘ene manako, pea ne fakato’oto’o ke ‘oange ‘ene me’a teuteu mo hano ‘inasi, mo ha fitu’i kaunanga mo’ona mei he fale ‘o e tu’i; na’a ne fu’u tokanga’i ia mo ‘ene kau kaunanga ‘i he fale sinifu. 10 Na’e ‘ikai fakahä ‘e Eseta hono kakai mo hono tupu’anga, he kuo na’ina’i ‘e Motekiai ke ‘oua ‘e tala ia. 11 ‘I he ‘aho kotoa ne laka hake ‘a Motekiai ‘i he mataloto’ä ‘o e fale sinifu, ke ‘ilo pe ‘oku lelei ‘a Eseta, pea mo e hä kuo fai kiate ia.12
‘I he hoko e taimi ‘o e ta’ahine takitaha ke ‘alu kia Tu’i Ehasivelo hili hano teuteu’i he mahina ‘e hongofulu mä ua hangë ko e tu’utu’uni ki he kau fefine (ko e taimi ia honau sani: mahina ‘e ono ‘i he lolo mula pea mahina ono ‘aki ‘a e hu’a kakala mo e teuteu fakafefine, 13 pea hili ia na’e ‘alu ‘a e ta’ahine ki he tu’i), pea ko e hä pë te ne kole ‘e ‘oange ke ne ‘alu mo ia mei he fale sinifu ki he fale ‘o e tu’i. 14 Na’a ne ‘alu efiafi, pea ‘i he pongipongi na’a ne ‘alu ki he fale sinifu hono ua na’e pule’i ‘e Saasikasi, ko e iunoke ‘a e tu’i na’e tauhi ‘a e kau sinifu. ‘E ‘ikai te ne toe ‘alu ki he tu’i tukukehe ka fiema’u ia ‘e he tu’i, pea ui mai ia ‘aki hono hingoa. 15 ‘I he hoko e taimi ‘o Eseta tama ‘a Apihaili, ko e tokoua ‘o e tamai ‘a Motekiai ‘a ë na’a ne pusiaki ia ke hoko ko ‘ene tama, na’e ‘ikai te ne kole ha me’a ka ko ia pë ne fale’i ‘e Hekai, ko e iunoke ‘a e tu’i mo tauhi ‘o e kau fefine. Ka na’e ma’u ‘e Eseta ‘a e tokanga ‘a kinautolu kotoa na’e siofia ia.16
Na’e ‘ave ‘a Eseta kia Tu’i Ehasivelo, ki hono fale fakatu’i, ‘i he hongofulu ‘o e mahina, ko e mahina ko Tepeti, ‘i he ta’u hono fitu ‘ene pule. 17 Na’e ‘ofa ‘a e tu’i ‘ia Eseta ‘o hulu hake ‘i he kau fefine ko ë, pea ne tohoaki hono loto mo ‘ene tokanga ‘o mavahe hake ‘i he kau taaupo’ou kotoa. Na’a ne ‘ai ha kalauni ki hono ‘ulu pea fokotu’u ia ke kuini ‘o fetongi ‘a Vasitai. 18 Na’e fai ‘e he tu’i ha katoanga lahi mo ‘ene kau taki mo hono kau lahi, "ko e katoanga ‘o Eseta." Na’a ne talaki ‘e fakafoki e tukuhau ki he ngaahi vahefonua mo tufaki me’a’ofa ‘o taau mo ha tu’i.19
‘I hono toe tanaki ‘o e kau taaupo’ou ko hono tu’o ua, na’e ta’utu ‘a Motekiai ‘i he matapa ‘o e tu’i. 20 Kuo te’eki ke fakahä ‘e Eseta hono tupu’anga mo hono kakai ‘o hangë ne fekau ia ‘e Motekiai; he na’e talangofua ‘a Eseta kia Motekiai ‘o hangë pë ko e taimi na’a ne ohi ai ia.21
‘I he ngaahi ‘aho ko eni, ‘oku ta’utu ‘a Motekiai ‘i he matapa ‘o e tu’i, na’e ‘ita ‘a Pikitana mo Telesi, ko e ongo iunoke ‘a e tu’i ne le’o he hü’anga´, na’a na fono ke alasi ‘a Tu’i Ehasivelo. 22 Kae ‘ilo ki ai ‘e Motekiai pea ne tala kia Eseta ko e kuini, pea fakahoko ‘e Eseta ki he tu’i, ‘o taku kia Motekiai. 23 Na’e fakatotolo ‘a e me’a ni ‘o ‘ilo ‘oku pehë, pea na’e fakatüfana’i kinaua ‘i ha ‘akau. Na’e hiki eni ki he tohi kalonikali ‘i he fekau ‘a e tu’i.
© Copyright 1998, Nomoa Publications
j.havea@tcu.edu
[For a piece of the Kingdom, and Your Own Domain Name,
http://www.tonic.to easily the Tonic.to Domain Name headaches.]